Maneesia on mahdollisuus myös vuokrata. Kalenterista näette maneesivaraukset (eli tunnit) sekä tulevat kurssit ym. tapahtumat Granåsassa. Kalenteria yritetään päivittää mahdollisimman tarkasti, mutta aina voi tulla viime hetken muutoksia tai löytyä puutteita/virheitä.

Tuntien aikana ei oteta ulkopuolisia ratsukoita maneesiin, paitsi arkipäivisin ennen klo 16.30.

KAIKKI valmennustunnit täytyy varata etukäteen, ilmoittamalla Åsalle (040 732 4620, SMS tai WA) tai info@granasa.fi (ellei ole kiire). Myös kenttä varataan! Valmennustunnin varaus maksaa 5 € (+maneesivuokra), ja sillä varmistatte, ettei maneesissa tai kentällä ole toista valmennustuntia, mutta muut ratsukot saavat olla samassa tilassa. Maneesi kokonaan omaan käyttöön maksaa 60 €/tunti. Talviaikana, kun kenttä on jäässä, hinta on 100 €/tunti arki-iltaisin klo 17.30–20.30. Kaikki varaukset on tehtävä 72 h etukäteen.

Maneesi- ja kenttävuokra

• Maneesi: 20 €/krt tai 130 €/10-kerran kortti, voimassa 6 kk
• Kenttä: 10 €/krt tai 80 €/10-kerran kortti, voimassa 6 kk

Vuokra on ratsukkokohtainen. Vuokraan sisältyy estekaluston käyttö. Granåsan ratsastustuntien aikana ei saa vuokrata maneesia, joten kannattaa tarkistaa tilanne etukäteen Granåsan varauskalenterista.

Jos haluat tuoda oman valmentajasi mukaan, täytyy sinun varata maneesi tai kenttä vähintään 2 päivää etukäteen. Maneesin varausmaksu on 5 €/ratsukko ja takaa sen, että mahdutte maneesiin ja että muut ratsukot ottaa teidät huomioon. Varaus ei anna yksinoikeuden maneesiin tai kenttään. Varaus on maksuton, jos maksat maneesin kuukausimaksun.

Lisätietoa: Maneesin vuokraus

Kertamaksun voi maksaa MobilePayllä (p. 040 732 4620/Åsa)  tai jättää käteisenä kerhohuoneeseen (mukaan lappu tai kirjekuori, jossa ratsastajan nimi). 10-kerran kortin voit ostaa lähettämällä sähköpostia osoitteeseen info@granasa.fi.

Ennen maneesiin tuloa ei tarvitse ilmoittautua. Mikäli maksua ei suoriteta tai 10-kerran korttia käytetään väärin, tulee ratsastajalle pysyvä porttikielto maneesiin.

Muista hyvät käytöstavat ja hevos(t)en reilu kohtelu kun käyt meillä, niin kakilla on kivaa olla!

Tervetuloa!

Åsa ottaa hevosia lisäkoulutukseen vähintään 3 kk jaksoksi. Koulutus voi olla maasta tai selästä käsin hevosen tarpeiden mukaan ja aina yhteistyössä hevosen omistajan kanssa. 

Maastatyöskentelyn perusopintojen jälkeen  sisäänratsastettava hevonen totutellaan seuraavaksi satulaan ja suitsiin naruriimussa, sekä tehdään kapsoni-maastakäsintyöskentelyä, jossa opetetaan hevosta taipumaan ja käyttämään selkäänsä oikein ennen ratsaille nousua.

Tätä työskentelyä voidaan vaihdella, niin että tehdään välillä vain satulaan tutustumista, välillä vain kapsonityöskentelyä ja välillä totutellaan myös ratsastajan painoon selässä tai ravataan puomeja/pieniä esteitä liinassa tai irtojuoksutuksessa, jotta nuori hevonen ei tylsisty. Meillä  klassisesti sisäänratsastettu hevonen osaa mennä nuorelle hevoselle tarkoitetussa aika pitkässä ja matalassa muodossa sekä käynnissä että ravissa, ja se on tottunut laukkaamaan ratsastajan alla, joten klassinen peruskoulutus saattaa kestää vähän kauemmin kuin ”tavallinen” sisäänratsastus, yleensä noin 3-4 kuukautta. Tavoitteena on kuitenkin rauhallinen, luotettava hevonen, jolla on luontainen herkkyys tallella ja jolla on kaikki mahdollisuudet pysyä terveellisenä ja jaksaa jatkamaan koulutusta ratsastajan alla.

Ongelmahevosia ei ole, ainoastaan hevosia joilla on ihmisongelmia.

Tämä sanonta kertoo aika hyvin mistä on kyse; ”ongelmahevosia” ei siis ole, mutta on olemassa hevosia, jotka eivät meitä ymmärrä, eli nämä hevoset ovat meille ongelmaisia. Ongelmat saattaa olla aggressiivinen käyttäytyminen, vaikeuksia ratsastaessa (pukittelu, ryntäily, vastahakoisuus, pään heiluttelu) tai lastausongelmia yms.

Ongelmakäyttäytyminen on yleensä opittua

Harvoin on kuitenkaan kyse luonneviasta, eli hevoset eivät synny ongelmana, vain ongelmakäyttäytyminen on opittu käyttäytyminen. Jotta ongelmaan löytyisi ratkaisun, täytyy ensin katsoa ongelmaa hevosen näkökulmasta ja yrittää miettiä mistä se johtuu. Ensin kannattaa sulkea pois kaikki terveydelliset syyt, eli täytyy varmistaa, ettei hevosella on kipua – etenkin jos on kyse aggressiivisesti käyttäytyvästä tai pukittelevasta hevosesta. Tähän tutkimukseen tarvitaan ammattilainen: hyvä, mieluiten hevosiin erikoistunut eläinlääkäri, hieroja, fysioterapeutti, osteopaatti, kiropraktikko tai kavioidenhoitaja. Ja kannattaa kysyä eri ammattilaisten mielipidettä. Vaikka yksi ammattilainen ei löydä hevosessa vikaa, niin ei se valitettavasti aina tarkoita että hevonen olisi terve.

Käytös voi johtua kivusta tai heikosta fysiikasta

Joskus hevosella ei ole varsinaista kipua tai fyysistä rajoitusta, mutta sillä saattaa olla niin huono tasapaino tai niin reilu toispuoleisuus (taipuu esim. enemmän/helpommin yhdelle puolelle kuin toiselle), että se on sen takia hermostunut ja pyrkii pakoon tai on vastahakoinen liikkumaan. Tässä tapauksessa hevonen voi saada apua mm. klassisesta maastakäsintyöskentelystä, missä sitä voi jumpata ja venytellä liikkeessä puolelta toiseen ja opettaa kantamaan painonsa oikeinpäin.

Johdonmukaisuudella tuloksiin

Joskus voi olla kyse hevosesta jota on kohdeltu huonosti tai jopa pahoinpidelty – herkälle hevoselle riittää, ettei käsittely on ollut tarpeeksi johdonmukainen. Mutta kuten Buck Brannaman on sanonut, silloin ei auta olla hevoselle vain kiltti, jolloin hevosesta tulee vain pilattu pahoinpidellynuhri. Olipa syy mitä tahansa ratkaisu on aina rauhallinen, johdonmukainen kohtelu, missä hevonen ymmärtää mitä sen kuuluu tehdä ja se saa turvaa säännöistä ja ihmisen rauhallisesta johtajuudesta. Tämän takia on tärkeää, että myös hevosen omistaja osallistuu hevosen uudelleenkoulukseen, koska muuten koulutus saattaa mennä hukkaan, kun hevonen menee kotiin ja kaikki palaa ennalleen. Aina ei kuitenkaan ole kyse hevosesta jota on kohdeltu väkivallalla, joskus voi olla kyse hevosesta, joka on pilattu, eli se luulee, että ihmiset ovat täällä vain sen leikkikaverina tai palvelijana. Ja vaikka on kivaa, että hevonen on meidän ystävämme, niin hauskuus loppuu kun 600 kiloa istuu sylissä. Eli tässäkin tapauksessa täytyy rauhallisella, johdonmukaisella kohtelulla selittää hevoselle miten sen täytyy käyttäytyä, jotta sen ympärillä on turvallista olla. Joskus on myös kyse hevosesta, joka ei luota ihmiseen johtajana ja silloinkin on ratkaisu sama: johdonmukainen kohtelu, josta hevonen huomaa, että ihminen on luotettava johtaja.

Hevosen elinolosuhteet kuntoon

Joskus on myös pakko miettiä hevosen kokonaistilannetta: eli millaisessa talliympäristössä hevonen elää, mitä se syö, onko sillä mahdollisuus toteuttaa lajityypillisiä tarpeitaan, kuten seurustelu muiden hevosten kanssa ja mahdollisuus syödä tarpeeksi korsirehua? Omistajan on pakko miettiä onko hän varautunut esim. siirtämään hevosensa toiselle tallille, jos tilanne niin vaatii, tai vaihtaa omia tavoitteita, jotta ne sopisivat hevoselle? Tai joskus saattaa myös olla tarvetta vaihtaa hevosta, eli toteaa, ettei hevonen ja sen luonteet ja tavoitteet sovi yhteen omiin tavoitteisiin. Ongelmatilanteet vaativat joskus isot ja raskaatkin päätökset; aina ei tarvitse niitä tehdä mutta tilanteesta riippuen kannattaa niihin varautua ja olla rehellinen itselleen, olenko oikeasti varautunut satsaamaan tähän hevoseen ja muuttamaan itseäni. Muuten tuhlaat hevosen uudelleenkoulutukseen vain turhaan rahaa ja aikaa.  Mutta jos olet valmis satsaamaan ”ongelmahevoseesi” aikaa, sinä voit myös varautua omaan henkiseen kasvuun ihmisenä – se on yksi parhaimpia puolia työskentelyssä ongelmahevosen kanssa!

Maastakäsittely voidaan jakaa eri osa-alueisiin. Yhteistä niillä on, että ihmisellä on jalat maassa, eikä istu hevosen selässä.

Kaiken perustana on ”luonnollisen hevostaidon” maastakäsittely, missä ihminen oppii käyttämään kehon kieltä ja energiaa muun muuassa siirtämään hevosta. Pyritään siis niin pitkälle kuin mahdollista matkimaan hevosten omia tapoja toimia, mutta aika pitkälle opetetaan tai on opeteltu hevoselle miten sen pitäisi toimia ihmisten kanssa. Tämä maastakäsittely voidaan myös kutsua (naru)riimutyöskentelyksi, koska hevonen on (naru)riimussa, ellei se ole vapaana pyöröaitauksessa, maneesissa tai tarhassa. Oppilaat oppii miten talutetaan hevosta, ettei se astu jalkoihin, miten siirretään hevosta käytävällä ilman että joutuu työntämään 500 kiloa hevosta voimalla (ei muuten onnistu…), miten hevosta voi juoksuttaa käyttämällä kehon energia, eikä vain raippaa, miten perutetaan hevosta vetämättä riimunnarusta yms. Nämä asiat saattavat tuntua arkipäiväisiltä ja ehkä jopa jonkun mielestä turhista, kunnes törmätään ongelmiin, kuten esim. hevoseen, joka ei halua ottaa kuolaimia suuhun tai mennä traileriin, tai joka hermostuu jäädessään yksin ja karkaa käsistä. Silloin huomaa miten tärkeätä on osata käyttää omaa kehokieltä ja oikeat avut ja oikea asenne ratkaisemaan ongelmia.

Maastakäsin © Katariina Korhonen

Voit siis oppia käyttämään kehon kieltä, mielikuvia, oikea asenne (mielessä) ja asento (keholla) sekä oikeanlaista energia hevosen käsittelyssä, sekä lukemaan hevosta ja säätää näitä edellä mainittuja apuja eri hevosille sopiviksi. Samalla voit myös oppia kiittämään hevosta oikeassa paikassa, eli pyytää hevosta tekemään jotain ja lakkaa pyytämästä kun hevonen tekee. Sama periaate toimii myös ratsastaessa ja saattaa kuulosta helpolta, kunnes huomaa, että täytyy myös kiittää hevosta yrittämisestä, eli kun hevonen yrittää löytää ratkaisua, ja ennen kuin se turhautuu, kun ratkaisu ei löydy. Yrityksen huomaaminen vaatii oppilaalta harjoittelua ja todellista läsnäoloa ja keskittymistä, mutta usko tai älä, kun sen osaat, huomaatkin, että tunnet hevosen yrittämisen vaikka riimunnarussa.

Näitä oppeja voit sitten siirtää muuhun työskentelyyn. Voit edelleen jatkaa maastakäsin ja siirtyä vaikka klassiseen maastakäsintyöskentelyyn tai miksei ohjasajoon. Klassisessa maastakäsintyöskentelyssä käytämme yleensä ns portugalilaista kapsonia, eli nahkariimua, jolla on nahalla vuorattu ketju, joka kulkee hevosen nenän yli ja johon kiinnitetään ohja tai liina. Kapsonin ideana on, että hevonen taipuu oikein, nenästä lähtien, eikä esimerkiksi leuka edellä. Tässä työskentelyssä voit oppia suoristamaan hevosen vinouksia, verryttelemään hevosta, venyttelemään sen lihaksia ja opettamaan se liikkumaan oikeassa muodossa, jotta se voisi kantaa ratsastajaa.  Opit myös miten hevoselta pyydetään avo- tai sulkutaivutusta maastakäsin. Klassisessa maastakäsintyöskentelyssä työskennellään kaikissa askellajissa, mutta ohjaaja/”ratsastaja” kävelee koko ajan hevosen vieressä, vaikkapa laukkapiruetissa.